Terve!
Hieman tapahtumarikkaampi päivä... Tänään takamuksen alle tuli katurimme, vähänpä tiesimme miten lyhytaikainen ilo siitä tulisi.
Normaalia kaupungin keskustassa tapahtuvaa pyörittelyä, sinne tänne, 90 asteen käännöksiä toinen toisensa jälkeen. Sitten eteen tuli ensimmäinen kahvitauko, päätimme ajaa Piispanristille toisen automme oppilaiden seuraksi. Autossa oli jo ollut eilen vaihdelaatikon kanssa ongelmia, tarkistimme sen vuoksi aamun tarkastuksessa vaihdelaatikon öljyn määrän mutta siinä ei ollut moitteen sijaa. Diagnoosi oli ollut "kun lähestyy risteystä niin ihan kuin vaihde ei lähtisi normaalisti pois vaan jurruuttaa kovaa kun vauhti hiljenee" noin suurinpiirtein.
Tänään laatikko sitten antoi periksi. Keskustan ja kahvipaikan väliin osui pätkä nopeampaa tietä, keskustassahan oli tullut ajettua lähinnä alle 50 km/h ja käännösharjoitusten takia huomattavasti hiljempaa. Nyt kun oli aika lähteä kiihdyttämään 70 km/h niin homma meni pieleen. Kun viimeisen vaihteen piti kytkeytyä niin veto loppui eikä oikein tapahtunut mitään. Vinkkasin opettajalle että "nyt laatikko luistaa ja kovaa", aikanaan tullut koettua sama ilmiö jenkkihärpäkkeiden kanssa henkilöautopuolella.
Kun vaihde oli isoimmalla niin vetoa ei oikein ollut eikä toisaalta suostunut oikein vaihtamaan alaspäinkään. Olin tuntevinani nenääni tutun tuoksun ja pyysin opiskelukaveriani käymään auton perässä että joskos siellä tuntuisi palaneen automaattilaatikon haju. Kaveri käveli taakse ja huikkasi "tää on aivan täynnä käryä" ja sitten jo soikin puhelin "teidän auto puskee käryä".
Se siitä, varovaisesti kahvipaikan pihalle, viimeisessä kurvissa tuntui että koko auto tärisi ja perästä kuului armoton jurina. Auto suoraan tien pieleen pois muiden tieltä ja soittokierros käyntiin. 10 minuutin odottelu auto käynnissä josko laatikko vähän viilenisi, samalla aikaa opettajat pohtivat seuraavaa siirtoa. Teimme pienen siirron pihalla toiseen paikkaan testimielessä, lukkokakkosta käyttäen laatikko tuntui toimivan aivan ok joten päätimme yrittää siirtää auton läheiselle liikennöitsijän varikolle. Suurimpana vaihteena kakkosta käyttäen pääsinkin autolla varikolle asti, takana oleville tosin tuo ~30 km/h tuntui olevan kova paikka. Auto ruutuun ja hinuria soittamaan. Ihan kuin suurimman vaihteen pannat luistaisivat rankasti, pienemmillä vaihteilla auto kulkee ok. Josko menisi pantojen ja nesteiden vaihdolla, jää nähtäväksi.
Saimme uuden auton mikä sattuikin olemaan astetta juhlallisempi ja mikä erityisen kaivattua; teliauto. Aika turkasen paljon tuntui tuo teli menoa rauhoittavan, auto kulki kuin juna. Silloin kun ne kulkevat. Eli ei ole kylmä, kuuma, kuiva, kostea tai märkä, lehtiä, lunta tai hiekkaa kiskoilla. Eli useimmiten.
Vähän vähemmän tuli tänään meidän autokunnallemme ajotunteja mutta kyllähän se tuosta tasaantuu. Uusi kokemus tuli ainakin.
Huomenna tällä erää viimeinen ajopäivä, saas nähdä mitä saamme aikaiseksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti